Näyttelyn tarina

Sen luulee olevan kylmää, mutta jos siitä tekee lumitalon, on talo lämmin. Sen luulee olevan valkoista, mutta toisinaan se on punertavaa ja toisinaan sinistä. Se voi olla hyvin pehmeätä ja se voi olla kovaa kuin kivi. Mikään ei ole varmaa.
-Tuu-Tikki pohdiskelee lunta, Taikatalvi

Tove Jansson, Taikatalvi

Ehkä talvi oikeastaan johtuikin siitä, että kymmenentuhatta mörköä oli istunut maassa. - Muumipeikko, Taikatalvi

Jääveistosnäyttely perustuu Tove Janssonin Taikatalvi-romaaniin. Yhtenä talvena Muumipeikko herää hiljaisessa, nukkuvassa muumitalossa. Muumipeikko aloittaa tutustumisen lumeen, kylmyyteen ja talven ihmeisiin.

Suuri pakkanen, jäätynyt meri ja monet muut asiat mietityttävät Muumipeikkoa halki talven. Talven tutkimusmatkallaan Muumipeikko löytää uusia asioita Muumilaaksosta, mutta myös ajatuksistaan ja suhteesta elämään.  Hän tapaa Tuu-Tikin, esi-isänsä ja lämpöä hakevan mörön.

Taikatalven tarinan kautta voit kokea Muumipeikon tavoin suhtautumista ystävyyteen, perheeseen ja myös pelkoihin. Taikatalven teeman avulla saat kohdata kaikkea uutta, outoa ja ennenkokematonta.

Maailman puhtaimman veistosjään tarina

"Ei siis ole lainkaan liioittelua sanoa, että SnowVillagesta, Lainiojoesta, lähtöisin oleva jää veistosmateriaalina lukeutuu maailman parhaimpiin ja ainutlaatuisimpiin." -Rami Kurtakko, SnowVillage

Kaikki alkaa Suomen Lapista pienestä lammesta lähtevästä purosta, joka kasvaa joeksi kansallispuiston halki virratessaan. Lainiojoen vesi pujottelee 35 kilometrin matkan Pallas-Yllästunturin rinteitä aina Kittilään asti, jossa Lainion SnowVillagessa joesta nostetaan maailman kirkkainta veistosjäätä.

Lainio on saamen kieltä ja tarkoittaa kohtauspaikkaa, missä ”maan alaiset” (taruston mukaan ilmeisesti maahiset) ja ”maan päälliset” eli ihmiset pystyivät kohtaamaan. Leppävirran jääluola osaltaan täydentääkin tarinaa Lainiojoen jäistä rakennettuna arktisena kohtauspaikkana.

Lainiojoen ainutlaatuisen veistosjään laatua jäärakennelmien ja -veistosten raaka-aineena parantaa se, että jää muodostuu virtaavassa vedessä. Virtaus pitää jään alapinnalla kulkeutuvat ilmakuplat pieninä ja hidastaa jäätymisnopeutta, jolloin jäästä saadaan lähestulkoon kuplatonta, lujaa ja kirkasta.

Ainutlaatuinen veistosjää 

Jääveistosten jään tarina on alkanut kuitenkin jo lähes vuosi sitten; Jää säilötään yli kesän ennen sen käyttöä seuraavana talvena. Säilöntäjakso parantaa jään laatua, sillä se tiivistyy, sinertyy ja kovenee entisestään.

Luonnonjäällä on aina oma ”sielunsa”, persoonallinen värisävynsä ja valon sirottumisominaisuudet. Luonnonjäästä tehty veistos alkaa itse loistaa valon osuessa veistokseen. Keinotekoisesti valmistetusta jäästä valo menee läpi kuin lasista. Tämä johtuu luonnonjäässä olevista pienistä ilmakuplista, jotka hajottavat valonsäteet jään sisään. Toisaalta liian runsas ilmakuplien määrä tai niiden suuri koko puolestaan heikentävät jään laatua. 

Jää on nostettu joesta sen ollessa paksuimmillaan ja parhaimmillaan eli helmi-maaliskuun vaihteessa. Ulkolämpötilan on oltava juuri sopiva: liian kylmällä ilmalla 0°c lämpöisestä vedestä nostettu jää halkeilee liian suurien lämpötilaerojen vuoksi, liian lämmin ilma taas heikentää jään laatua ja voimakas auringonpaiste voi pilata jo nostetun jään jopa tunneissa. 

Nostovaihetta edeltää koko talven kestävä valmistelujakso, jolla varmistetaan maksimaalinen kirkkaan jään osuus nostettavan jään paksuudesta. Muumi jääveistos näyttelyssä käytetystä jäästä 2/3 on peräisin Lainionjoesta ja 1/3 Puruvedeltä.